Jakamisen mahdottomuus

 

Persoonallisuuspsykologiassa puhutaan usein Joharin ikkunasta, jossa ihmisen minuus jaetaan neljään eri kenttään. Julkinen minä ja sisäinen minä ovat nelikentän kaksi lohkoa, jotka sopivat hyvin myös pohdintaan työminän ja yksityisen minän välillä.

Virtuaalimaailman julkisen minän ja reaalimaailman julkisen minän välillä on kuitenkin joitakin olennaisia eroja. Virtuaaliminän ja reaalimaailmassa olevan julkisen minän välillä voi olla iso ero. Virtuaalimaailmassa voit liikkua sananmukaisesti avattarena, joka on lähinnä omien fantasioiden tai saavuttamattomien unelmien täyttymys - tai ainakin halpa korvike.

Jokainen varmasti joutuu itse päättämään kuinka paljon haluaa paljastaa yksityistä minäänsä sosiaalisessa mediassa. Onko tarpeellista kertoa kovin laajasti edes työminästään. Julkisuuden henkilöthän näyttävät hakevan yksityisyyttä näennäisellä yksityisen elämän esittelyllä. Ministeri kertoo maratoneistaan tai kuuluisa laulaja avaa kotinsa sisustuslehden kuvaajalle. He näyttävät paljastavansa yksityiselämäänsä, vaikka todellisuudessa he nimenomaan rakentavat suojaa varsinaiselle omalle yksityiselle minälleen.

Oman ammatillisen julkisen minän rakentaminen someen tuntuu äkkiä hyvin vieraalta ajatukselta, mutta ehkä se vaatii sulattelua. Näin äkkiseltään pohdittuna näyttää siltä, että yliopiston tutkijoiden ja opettajienkin täytyy alkaa mainostamaan itseään aktiivisesti. Onko se välttämättä hyvä suuntaus. Ennen pärjäsi se, joka suolsi eniten artikkeleita ulos, mutta painopiste siirtyy enemmän julkisuuskuvan luontiin. Siitähän politiikassakin on ollut kysymys Kekkosesta lähtien. Tosin Putin tekee vasta nyt niitä juttuja, jotka Kekkonen keksi jos 50 vuotta sitten. Ollaan hiihtämässä tuntureilla, pyydystetään suuria kaloja, käydään metsällä ja tehdään muita kulttuuriin kuuluvia "sankaritekoja".

 Että tämmöistä tällä kertaa...